Määritelmä museoajoneuvosta / Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset / Museoajoneuvoksi hyväksyminen / Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset / Museoajoneuvotarkastus
Määritelmä museoajoneuvosta
Museoajoneuvo käsitteenä on Suomessa peräisin vuodelta 1978, jolloin liikenneministeriön päätöksellä määriteltiin perusteet museoajoneuvolle. Säännöt pysyivät lähes muuttumattomina aina vuoteen 2003 asti, jolloin voimaan astui uusi ajoneuvolaki. Tällöin määritelmä museoajoneuvosta siirtyi lakiin ja tässä yhteydessä myös ikämääritys muuttui 25 vuodesta 30 vuoteen. Museoajoneuvoksi voidaan rekisteröidä kaikki rekisteröintipakon alaiset ajoneuvot (M-, N-, L-, O-, T- ja C-luokan ajoneuvot) eli autojen lisäksi mm mopot, traktorit, moottorikelkat ja moottorityökoneet.
Ajoneuvolain 2. luku 24§ kuuluu seuraavasti:
Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksytty ajoneuvo, jonka valmistumisvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohje museoajoneuvon hyväksymisestä katsastuksessa (Trafi 8926/03.04.03.03/2011, linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset
Museoajoneuvon kuntoa arvioitaessa laki määrittelee hyväksymisehdot, siis iän lisäksi myös, että se vastaa alkuperäistä kuntoa tai on entistetty asianmukaisesti. Entistämisenä voidaan myös pitää ajoneuvon konservointia.
Alkuperäiskunnolla ymmärretään sitä, että ajoneuvo on säilytetty rakenteeltaan ja ulkoasultaan alkuperäisenä, siis lähes sellaisessa kunnossa kuin se valmistuessaan on ollut. Vähäiset käytön jäljet ovat kuitenkin sallittuja. Ajoneuvon korin, moottoritilan ja tavaratilan on oltava puhtaat. Maalausten ja muiden pintakäsittelyjen on oltava ehyet. Korin ja tavaratilan sisustusmateriaalien on oltava puhtaat ja ehyet. Ruostevaurioita museoajoneuvossa ei saa olla.
Entistäminen tarkoittaa kunnostustyötä, jonka tuloksena ajoneuvo mahdollisimman tarkoin vasta alkuperäistä mallia rakenteeltaan sekä ulkoasultaan.
Ajoneuvon asianmukaisena entistämisenä voidaan pitää myös ajoneuvon konservointia, jossa alkuperäisyyden säilyttämisen lisäksi pyritään säilyttämään myös yksittäisen ajoneuvon historia. Konservoimalla entistetyn ajoneuvon kunto ei yleensä vastaa uuden ajoneuvon kuntoa ja ”ajan patina” on sopivissa määrin säilytetty. Tällaisen ajoneuvon museoajoneuvotarkastuksessa tulee esittää konservointiselvitys. Selvityksessä tule olla kirjattuna, millä menetelmillä ja missä laajuudessa konservointityö on tehty.
Poikkeuksena edellä mainittuihin vaatimuksiin on, että museoajoneuvoon saa asentaa hyväksyttyjä liikenneturvallisuutta edistäviä laitteita. Sellaisia ovat esimerkiksi turvavyöt, suuntavalot, heijastimet jne. Museoajoneuvoon on myös meistattava valmistenumero joko runkopalkkiin tai koriin, jos sitä ei valmistajan tai maahantuojan toimesta ole tehty.
Museoajoneuvoksi hyväksyminen
Mikäli ajoneuvosi täyttää edellä mainitut vaatimukset, sille voidaan kirjoittaa valtakunnallisen museoajoneuvojärjestön myöntämä museoajoneuvolausunto. Ajoneuvon omistaja vakuuttaa museoajoneuvolausunnon omalla allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ajoneuvosta ovat oikeat. Samalla hän sitoutuu ottamaan ajoneuvolle ajoneuvon käyttöä rajoittavan museoajoneuvovakuutuksen. Museoajoneuvovakuutuksen oikeuttama käyttöaika on korkeintaan 30 päivää/vuosi.
Ohjeita tarkastustilaisuutta varten
Tarkastustilaisuuteen on varattava seuraavaa aineistoa:
- ajoneuvon rekisteritodistuksen teknillinen osa
- teknistä tietoa ajoneuvosta sisältävää kirjallisuutta esim. omistajan käsikirja korjaamokäsikirja jne.
- ulkomailta tuoduista ajoneuvoista ulkomainen rekisteriote ja selvitys omistusoikeudesta
- mikäli ajoneuvo on konservoitu, tulee esittää konservointiselvitys
Museoajoneuvolausuntoa ja arkistointia varten tarvitaan ajoneuvosta neljä kappaletta samanlaisia valokuvia. Kooltaan enintään 10 x 15 cm. Kuvat otetaan autosta etuviistosta, jolloin autosta näkyy keula ja toinen sivu (katso alla oleva malli). Auton tulisi täyttää suurimman osan kuva-alasta. Kuvan taustan tulisi olla mahdollisimman tasainen ja rauhallinen sekä väritykseltään sellainen, että ajoneuvo siitä erottuu. Kuvassa ei myöskään ole suotavaa, että siinä esiintyy henkilöitä, eikä muita häiriötekijöitä. Kuvat on tulostettava hyvälaatuiselle valokuvapaperille. Muista, että ilman kuvia et voi saada museoajoneuvolausuntoa.
Auton historiasta kirjoitetaan lyhyt selvitys, josta selviää ajoneuvon omistussuhteiden muutokset, ajoneuvon entisöintivaiheet yms.
Toimenpiteet museoajotarkastuksen jälkeen
Ajoneuvon museoajoneuvolausuntoineen esitetään katsastustoimipaikalla tapauksesta riippuen, joko rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa, jolloin ajoneuvo merkitään rekisteriin museoajoneuvona.
Katsastustoimipaikoilla on saatavissa museoajoneuvoksi hyväksytylle ajoneuvolle mustapohjaisia rekisterikilpiä ns. ”museoajoneuvokilpiä”. Suomessa rekisterissä olevan ajoneuvon rekisteritunnusta ei tarvitse vaihtaa tai ajoneuvoon voidaan saada jotkin siinä historiansa aikana olleet tunnukset, jos ne ovat vapaana.
Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset yleisistä määräyksistä
- määräaikaiskatsastuspakon alaisien museoajoneuvojen katsastus suoritetaan ennen 1.1.1960 valmistetuilla ajoneuvoilla joka neljäs vuosi ja uudemmilla museoajoneuvoilla joka toinen vuosi kesäkuun loppuun mennessä.
- talvirengaspakko ei koske museoajoneuvoja ajotapahtumissa
- vuotuiset ajoneuvon käyttöverot eivät koske museoajoneuvoa (ns. dieselvero ja käyttömaksu)
- vuosittain sallittu 30 ajopäivää
Jo hyväksytyn ajoneuvon ulkoasuun ei saa tehdä muutoksia.
Museoajoneuvo ei ole käyttöauto.
Museoajoneuvotarkastus
Tarkastusmaksu on HAK:n ja muiden SAHK:n tai VMPK:n jäsenyhdistysten jäseniltä 100 euroa ja muilta 180 euroa (autot ja moottoripyörät ja mopot). Mopojen tarkastusmaksu on sama kuin muidenkin ajoneuvojen. Hylätystä tarkastuksesta peritään 20 euroa. Tarkastaja voi periä tarkastusmaksun lisäksi tarkastuksesta aiheutuvia matkakuluja, jos tarkastus tehdään asiakkaan osoittamassa paikassa. Maksu peritään tarkastuksen yhteydessä käteisellä (varaa rahaa mukaan tarkastukseen). HAK:n alueella tarkastuksia suorittaa seitsemän museoajoneuvotarkastajaa. Tarkastuksia tehdään joka kuukauden 1. keskiviikkona klo 18.00 alkaen paikkana A-Katsastus Kehä III Tuupakassa, Juhanilantie 2, Vantaa (kartta). Museoajoneuvotarkastukset tehdään ajanvarauksen mukaan. Pyynnöstä tarkastuksia voidaan tehdä myös asiakkaan osoittamassa asianmukaisessa paikassa.
Kerhotila
Klubin kerhotila sijaitsee Herttoniemessä, Linnanrakentajantie 6-8 C 23. Kerhotilassa on runsaasti vanhoihin autoihin liittyvää materiaalia, mm. korjausoppaita, myyntiesitteitä, varaosaluetteloita, merkkihistoriaa käsitteleviä kirjoja jne. Sinne tulee myös klubin jäsenilleen tilaamat mobiilialan julkaisut: kotimaisia autolehtiä sekä merkkikerhojen jäsenlehtiä. Kerhotila on avoinna erikseen pyydettäessä, sovi käynnistä kerhotilavastaavamme kanssa (linkki hallituksen yhteystietoihin). Mikäli saavut paikalle autolla, jätä autosi kadun puolelle. Kerhotilamme on tiloiltaan pieni, mutta kyllä etsivä aina löytää ja kerhotilavastaava auttaa tarvittaessa etsimään juuri sitä sinun tarvitsemaasi tietoa.
Hallitus
Klubia johtaa puheenjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus koostuu kaikkiaan seitsemästä (7) henkilöstä, henkilöt ja vastuut löytyvät Hallitus-linkin takaa. Klubin puheenjohtaja valitaan klubin syyskokouksessa ja toimikautena on yksi (1) vuosi. Hallituksen muut jäsenet valitaan myös em. syyskokouksessa, mutta heidän toimikauden pituus on kaksi (2) vuotta. Hallituksen jäsenten toimikaudet on porrastettu siten, että joka toinen vuosi puolet on erovuorossa. Puheenjohtajan tai muiden hallituksen jäsenten uudelleenvalinnoille ei ole asetettu rajoituksia. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuussa (pl. kesä-heinäkuu).
Jäsenistö
Jäseniä HAK ry:llä on reilut 520 henkilöä (tammikuu 2023), joten asiantuntijaverkko on melko laaja. Klubin jäsenmaksu vuodelle 2024 on 60,00 euroa, ei liittymismaksua. Jäsenmaksusi vastineeksi saat tällä sivulla mainittujen palvelujen lisäksi 10 kertaa vuodessa ilmestyvän jäsentiedoitteen sekä ennenkaikkea jäsenyyden myös SAHK ry:ssä ja viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Automobiili-lehden. Automobiili-lehti on Suomen ainoa virallinen museoajoneuvojulkaisu, jonka laadun takana on joukko Suomen eturivin kirjoittajia. Lehdessä käsitellään mm. automerkkien historiikkejä, annetaan entisöintivinkkejä, kerrotaan ajotapahtumista yms.
Jäsenyydet
HAK ry on edustettuna muutamissa järjestöissä tai yhteisöissä. Vuonna 2024 HAK on edustettuna seuraavissa yhdistyksissä: Helsingin Liikenneturvallisuusyhdistys HELY, FHRA ry sekä Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry.
Kalusto
HAK ry omistaa kaksi mobiilia: Sisu "Dallape" -matkailuauto vm. 1933 (MA) sekä Morris Mini vm. 1959 (MA).
Kesäkokoontumiset
Kesä on luonnollisesti se vuodenaika, jolloin nautitaan talven aikana tallilla tehdystä työstä. Tämän takia emme kokoonnu kesäkuukausina sisätiloissa vaan kuukausikokoontumiset tapahtuvat kokoontumisajo -tyyppisesti. Kesäkokoontumiset ovat vapaamuotoisia, ilman mitään virallisia kokousaiheita. Tapaamisissa tutustutaan talven aikana suoritettuihin entisöinteihin ja esitellään omia projekteja muille. Kesäkoontumiset tapahtuvat pääsääntöisesti pääkaupunkialueella ulkoilmakahviloiden yhteydessä. Vaikka toukokuuta ei vielä kesäksi lasketa, aloitamme HAK:n kesäkauden Vappuajoilla Porvooseen. Ajamme 1.5. Porvooseen, jossa kokoonnumme Porvoon Paahtimon vieressä olevalla pysäköintipaikalla. Elokuun erittäin suosittu kesäkokoontuminen tapahtui aiemmin Helsingin Seurasaaressa, mutta vuodesta 2011 alkaen Helsingin kaupungin rakennusvirasto kielsi Seurasaareen autolla liikkumisen, joten emme ole saaneet enää lupaa kokoontua sinne.
Kuukausikokoukset
Klubin kuukausikokoukset järjestetään joka kuukauden 2. keskiviikko (pl. kesä-elokuu), jolloin pyrimme kokoontumaan jonkin autoalalla toimivan yrityksen tiloissa. Kokousaika on aina klo 18.00 - n. 20. Joskus kokoonnumme myös ei-autoaiheisissa paikoissa, olemme vierailleet mm. Ilmailumuseossa, Mannerheim-museossa ja Tekniikan museossa. Kuukausikokouksista tiedoitetaan tarkemmin jäsenille kuukausittain postitettavissa jäsentiedotteissa.
Museoajoneuvotarkastus
Klubin jäsenet saavat alennusta museoajoneuvotarkastuksesta. Tarkastuksen hinta on SAHK:n sekä VMPK:n jäsenyhdistysten jäsenille 90 euroa ja muilta 160 euroa (autot ja moottoripyörät ja mopot). Vuoden 2024 alusta hinta on jäseniltä 100 euroa ja muilta 180 euroa. Mopojen tarkastusmaksu on sama kuin muillakin ajoneuvoilla. Hylätystä tarkastuksesta peritään 20 euroa. Tarkastuksia tehdään joka kuukauden 1. keskiviikkona klo 18.00 alkaen paikkana A-Katsastus Kehä III Tuupakassa, Juhanilantie 2, Vantaa (kartta). Museoajoneuvotarkastukset tehdään ajanvarauksen mukaan. Pyynnöstä tarkastuksia voidaan tehdä myös asiakkaan osoittamassa asianmukaisessa paikassa.
Rekisterikantakortit
HAK:lla on valtaosa Uudenmaan läänin ja jonkin verran Helsingin vanhoista rekisterikorteista. Kaikkia kortteja ei kyetty pelastamaan, vaan osa korteista ehdittiin tuhota viranomaisten toimesta 1970-luvun alussa. Kortit kattavat rekisteröintitietoja 1910-luvulta 1960-luvun puoleen väliin. Kortit ovat noin A5-kokoa ja ne sisältävät melko paljon informaatiota, esim. omistajat, runko- ja moottorinumerot, rekisteripäivämäärät, rekisterinumeron jne. Korttien kunto ja selattavuus on heikko ja siksi SAHK aloitti aluekerhojen toimesta korttitietojen siirron ATK:lle. HAKin osalta tämä suuri työ saatiin päätökseen vuoden 1999 lopussa. Muiden alueiden kantakortteja kannattaa kysellä ao. alueen SAHK:n jäsenyhdistykseltä.
Talli
Klubin talli sijaitsee Jakomäessä, Helsingin kaupungin väestönsuojassa. Tallipaikka maksaa 70....90 €/kk riippuen auton kokoluokasta. Vapaita paikkoja on vähänlaisesti tarjolla, mutta jonottamalla saa paikan ennemmin tai myöhemmin. Kyseisessä tallissa ei saa valitettavasti ”rassata” autoaan, ainoastaan pienet huollot ym. kunnossapitotyöt sallitaan. Moottorin avaukset, muut likaiset työt sekä hitsaukset tulee tehdä muualla.
Yleistä klubista
Lainaus yhdistyksen säännöistä:
1§ Yhdistyksen nimi on Helsingin Seudun Automobiiliklubi HAK ry, ruotsiksi Helsingforsnejdens Automobilklubb HAK rf, sen kotipaikka Helsinki ja toimialue Helsinki ympäristöineen.
Yhdistys voi olla jäsenenä sen toimintaa ja tarkoitusta edistävissä muissa yhdistyksissä ja liitoissa.
2§ Yhdistyksen tarkoituksena on:
1) Edistää historiallisesti arvokkaiden moottoriajoneuvojen entistämistä ja säilyttämistä toimialueellaan
2) koota yhteistoimintaan toimialueellaan olevat alan harrastajat
3) tallentaa vanhoja moottoriajoneuvoja koskevaa kirjallista, kuvallista ja äänitemateriaalia
4) vaalia eri autoiluaikakausiin liittyvää ajo- ja asukulttuuria.
Toiminta on yleishyödyllistä eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa. Yhdistys ei osallistu poliittiseen eikä uskonnolliseen toimintaan.
3§ Tarkoituksiaan toteuttaakseen yhdistys
- toimeenpanee jäsentensä keskuudessa yhteisiä pyrkimyksiä selventäviä kokous- ja esitelmätilaisuuksia
- järjestää näyttelyitä, ajoja ja retkeilyjä jäsenilleen
- julkaisee historiallisia moottoriajoneuvoja koskevaa kirjallista materiaalia
- voi järjestää jäsenilleen ajoneuvojen säilytystiloja voittoa tavoittelematta
- harjoittaa muutakin samanlaatuista, yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää aatteellista toimintaa
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi vastaanottaa testamentti- ym. lahjoituksia sekä asianomaisella luvalla voi toimeenpanna rahankeräyksen. Yhdistys voi omistaa arvopapereita sekä toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.
HAK ry on yksi Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry:n (aiemmin Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi, SA-HK) 30 itsenäisestä jäsenyhdistyksestä. Klubin syntyhistoria juontaa juurensa 1950-luvun lopulle, joilloin muutama mobilismista kiinnostunut nuorukainen, etunenässä Kai L. Bremer, Martin W. Ekman,Georg von Pfaler, Dick Antin, Reni Hildeen ja Art Wirmola, perustivat 30.9.1958 Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry:n (SA-HK), joka toimi Helsingin alueella. SA-HK:n yhdistysrekisteri-ilmoitus allekirjoitettiin 16. tammikuuta 1959 ja se jätettiin sisään 29.1.1959. SA-HK merkittiin yhdistysrekisteriin 29. helmikuuta 1959 numerolla 74915. Tästä hetkestä katsotaan toiminta virallisesti alkaneeksi. Vuonna 2019 tuli siten kuluneeksi 60 vuotta virallista mobilistitoimintaa. Tätä tapahtumaa juhlimme juhla-ajojen merkeissä kesällä 2019 Helsingissä. Vaatimattoman alun jälkeen jäsenmäärä lisääntyi ja toiminta kasvoi sekä levittäytyi muualle Suomeen. 1960-luvun loppupuolella toiminta oli levinnyt jo ympäri Suomea ja niin syntyi ensimmäiset aluekerhot, joista Tampere sai ensimmäisen. Aluekerhoja syntyi yhä enemmän ja lopulta SAHK:sta tehtiin kattojärjestö ja Helsinkiin perustettiin oma aluekerho 12.8.1970. SAHK ry. hoitaa kattojärjestönä yhteydet ulkomaisiin autojärjestöihin sekä kotimaassa viranomaisiin, mm. museoajoneuvokysymyksissä.
Klubin säännöt
Klubin säännöt PDF-tiedostona.
WWW-sivut
Vuonna 1997 heräsi kiinnostus perustaa HAK ry:lle omat kotisivut. Sivujen tarkoituksena on toimia uutena tiedoitusfoorumina jäsenistölle ja luonnollisesti lisätä yleistä tietoutta mobilismista sekä autohistoriaa tallentavista yhteisöistä. Sivujen ensimmäinen versio julkaistiin vappuna 1998 ja toinen versio julkaistiin vuonna 2001. Sivuston kolmas, ja tällä hetkellä käytössä oleva, versio julkaistiin pitkällisen työn tuloksena vihdoin toukokuussa 2012.