Määritelmä museoajoneuvosta / Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset / Museoajoneuvoksi hyväksyminen / Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset / Museoajoneuvotarkastus
Määritelmä museoajoneuvosta
Museoajoneuvo käsitteenä on Suomessa peräisin vuodelta 1978, jolloin liikenneministeriön päätöksellä määriteltiin perusteet museoajoneuvolle. Säännöt pysyivät lähes muuttumattomina aina vuoteen 2003 asti, jolloin voimaan astui uusi ajoneuvolaki. Tällöin määritelmä museoajoneuvosta siirtyi lakiin ja tässä yhteydessä myös ikämääritys muuttui 25 vuodesta 30 vuoteen. Museoajoneuvoksi voidaan rekisteröidä kaikki rekisteröintipakon alaiset ajoneuvot (M-, N-, L-, O-, T- ja C-luokan ajoneuvot) eli autojen lisäksi mm mopot, traktorit, moottorikelkat ja moottorityökoneet.
Museoajoneuvoksi hyväksymisen edellytykset
Museoajoneuvon kuntoa arvioitaessa laki määrittelee hyväksymisehdot, siis iän lisäksi myös, että se vastaa alkuperäistä kuntoa tai on entistetty asianmukaisesti. Entistämisenä voidaan myös pitää ajoneuvon konservointia.
Alkuperäiskunnolla ymmärretään sitä, että ajoneuvo on säilytetty rakenteeltaan ja ulkoasultaan alkuperäisenä, siis lähes sellaisessa kunnossa kuin se valmistuessaan on ollut. Vähäiset käytön jäljet ovat kuitenkin sallittuja. Ajoneuvon korin, moottoritilan ja tavaratilan on oltava puhtaat. Maalausten ja muiden pintakäsittelyjen on oltava ehyet. Korin ja tavaratilan sisustusmateriaalien on oltava puhtaat ja ehyet. Ruostevaurioita museoajoneuvossa ei saa olla.
Entistäminen tarkoittaa kunnostustyötä, jonka tuloksena ajoneuvo mahdollisimman tarkoin vasta alkuperäistä mallia rakenteeltaan sekä ulkoasultaan.
Ajoneuvon asianmukaisena entistämisenä voidaan pitää myös ajoneuvon konservointia, jossa alkuperäisyyden säilyttämisen lisäksi pyritään säilyttämään myös yksittäisen ajoneuvon historia. Konservoimalla entistetyn ajoneuvon kunto ei yleensä vastaa uuden ajoneuvon kuntoa ja ”ajan patina” on sopivissa määrin säilytetty. Tällaisen ajoneuvon museoajoneuvotarkastuksessa tulee esittää konservointiselvitys. Selvityksessä tule olla kirjattuna, millä menetelmillä ja missä laajuudessa konservointityö on tehty.
Poikkeuksena edellä mainittuihin vaatimuksiin on, että museoajoneuvoon saa asentaa hyväksyttyjä liikenneturvallisuutta edistäviä laitteita. Sellaisia ovat esimerkiksi turvavyöt, suuntavalot, heijastimet jne. Museoajoneuvoon on myös meistattava valmistenumero joko runkopalkkiin tai koriin, jos sitä ei valmistajan tai maahantuojan toimesta ole tehty.
Museoajoneuvoksi hyväksyminen
Mikäli ajoneuvosi täyttää edellä mainitut vaatimukset, sille voidaan kirjoittaa valtakunnallisen museoajoneuvojärjestön myöntämä museoajoneuvolausunto. Ajoneuvon omistaja vakuuttaa museoajoneuvolausunnon omalla allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ajoneuvosta ovat oikeat. Samalla hän sitoutuu ottamaan ajoneuvolle ajoneuvon käyttöä rajoittavan museoajoneuvovakuutuksen. Museoajoneuvovakuutuksen oikeuttama käyttöaika on korkeintaan 30 päivää/vuosi.
Ohjeita tarkastustilaisuutta varten
Tarkastustilaisuuteen on varattava seuraavaa aineistoa:
- ajoneuvon rekisteritodistuksen teknillinen osa
- teknistä tietoa ajoneuvosta sisältävää kirjallisuutta esim. omistajan käsikirja korjaamokäsikirja jne.
- ulkomailta tuoduista ajoneuvoista ulkomainen rekisteriote ja selvitys omistusoikeudesta
- mikäli ajoneuvo on konservoitu, tulee esittää konservointiselvitys
Museoajoneuvolausuntoa ja arkistointia varten tarvitaan ajoneuvosta neljä kappaletta samanlaisia valokuvia. Kooltaan enintään 10 x 15 cm. Kuvat otetaan autosta etuviistosta, jolloin autosta näkyy keula ja toinen sivu (katso alla oleva malli). Auton tulisi täyttää suurimman osan kuva-alasta. Kuvan taustan tulisi olla mahdollisimman tasainen ja rauhallinen sekä väritykseltään sellainen, että ajoneuvo siitä erottuu. Kuvassa ei myöskään ole suotavaa, että siinä esiintyy henkilöitä, eikä muita häiriötekijöitä. Kuvat on tulostettava hyvälaatuiselle valokuvapaperille. Muista, että ilman kuvia et voi saada museoajoneuvolausuntoa.
Auton historiasta kirjoitetaan lyhyt selvitys, josta selviää ajoneuvon omistussuhteiden muutokset, ajoneuvon entisöintivaiheet yms.
Toimenpiteet museoajotarkastuksen jälkeen
Ajoneuvon museoajoneuvolausuntoineen esitetään katsastustoimipaikalla tapauksesta riippuen, joko rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa, jolloin ajoneuvo merkitään rekisteriin museoajoneuvona.
Katsastustoimipaikoilla on saatavissa museoajoneuvoksi hyväksytylle ajoneuvolle mustapohjaisia rekisterikilpiä ns. ”museoajoneuvokilpiä”. Suomessa rekisterissä olevan ajoneuvon rekisteritunnusta ei tarvitse vaihtaa tai ajoneuvoon voidaan saada jotkin siinä historiansa aikana olleet tunnukset, jos ne ovat vapaana.
Museoajoneuvoja koskevat poikkeukset yleisistä määräyksistä
- määräaikaiskatsastuspakon alaisien museoajoneuvojen katsastus suoritetaan ennen 1.1.1960 valmistetuilla ajoneuvoilla joka neljäs vuosi ja uudemmilla museoajoneuvoilla joka toinen vuosi kesäkuun loppuun mennessä.
- ”talvirengaspakko” ei koske museoajoneuvoja
- vuotuiset ajoneuvon käyttöverot eivät koske museoajoneuvoa (ns. dieselvero ja käyttömaksu)
- vuosittain sallittu 30 ajopäivää
Jo hyväksytyn ajoneuvon ulkoasuun ei saa tehdä muutoksia.
Museoajoneuvo ei ole käyttöauto.
Museoajoneuvotarkastus
Tarkastusmaksu on HAK:n ja muiden SAHK:n tai VMPK:n jäsenyhdistysten jäseniltä 90 euroa ja muilta 160 euroa (autot ja moottoripyörät ja mopot). Mopojen tarkastusmaksu on sama kuin muidenkin ajoneuvojen. Hylätystä tarkastuksesta peritään 20 euroa. Tarkastaja voi periä tarkastusmaksun lisäksi tarkastuksesta aiheutuvia matkakuluja, jos tarkastus tehdään asiakkaan osoittamassa paikassa. Maksu peritään tarkastuksen yhteydessä käteisellä (varaa rahaa mukaan tarkastukseen). HAK:n alueella tarkastuksia suorittaa seitsemän museoajoneuvotarkastajaa. Tarkastuksia tehdään joka kuukauden 1. keskiviikkona klo 18.00 alkaen paikkana A-Katsastus Kehä III Tuupakassa, Juhanilantie 2, Vantaa (kartta). Museoajoneuvotarkastukset tehdään ajanvarauksen mukaan. Pyynnöstä tarkastuksia voidaan tehdä myös asiakkaan osoittamassa asianmukaisessa paikassa.
